Pirkka testasi pääsiäismunat: Ilahduttavaa kuulla, että tietyn merkin muumihahmot sopivat nukkekotiin, mutta onko se 1:12-kokoa vai pienempi? Jutussa hehkutetut Disney-sormukset ovat kivoja mutta eivät vedä vertoja vanhojen hyvien aikojen jalokivijäljitelmille, jotka pitäisi saada Fabergén hengessä takaisin.

Viime aikona olen painiskellut tekstin parissa, joka vilisee kuninkaita, pyhimyksiä, Raamatun kirjoja ja henkilöitä sekä paaveja. Voisiko joku kertoa, miksi näiden kaikkien nimet järjestään pitää yhä edelleen vääntää suomenkieliseen asuun?

OK, ymmärrän, että 1800-luvulla talonpoika-Matti ja hänen Liisa-vaimonsa hahmottivat huonosti ulkomaan elävien kieltä. Mutta tuleeko koskaan pistettä, jossa voisimme tunnustaa edistyksen edistyneen ja siirtyä käyttämään ihmisten aivan oikeita nimiä?

Eipä kai. Voi vain kuvitella sitä huudon ja melskeen määrää, joka seuraisi tuollaisesta käännösstrategiasta. Kyrsii, joskus kyrsii, vaikka työtäni rakastankin. Onneksi on sentään Wikipedia luetteloineen luetteloista. Voi vain kuvitella moista projektia ilman internetin vapaaehtoisia puurtajia.

Kemppinen: Valokuva ja henkilötieto. Voitko laittaa ihmisiä esittäviä valokuvia verkkoon?

Euroopan avaruusjärjestön Venus Express -luotain on saapunut planeetan kiertoradalle. The Planetary Society Weblog seuraa tilannetta livenä.

Just what is a portal? I’ve spent the last couple of years asking this question. Nobody can come up with anything approaching a reasonable answer. Even people who are implementing portal technology can’t fully explain what exactly the benefits are. So, I’ve come up with a definition of a portal: ‘A portal is a website that costs you four times more.’ (Lähde)

Kasa: Death Valleyn liikkuvat kivet. Valtavat kivenlohkareet liikkuvat itsekseen autiomaassa. Tässähän voisi olla ainesta Salaisten kansioiden jaksoksi!

Zyxel PL-100 kytkee tietokoneet toisiinsa sähköjohtoa pitkin - erinomainen vaikkapa tilanteeseen, jossa langaton verkko ei jaksa kulkea seinien läpi. Olen harkinnut tällaisen ostamista - kenelläkään kokemuksia?

Yhdysvaltalainen ABC-televisiokanava alkaa jakaa TV-ohjelmiaan ilmaiseksi verkossa 30.4. lähtien. Voiko Lostin ja Täydellisten naisten uunituoreita jaksoja katsella sitten myös Suomessa? En pidättelisi hengitystäni…

Fingrid: “Tuhannen megawatin merikaapelin vetäminen Venäjältä Suomeen vaatisi ainakin kahden miljardin euron investoinnit Suomen sähköverkkoon ja varavoimaan. Se vastaisi koko Suomen kantaverkon nykyarvoa, eikä se silti takaisi järjestelmän toimivuutta”. Kuinkahan kalliita investointeja vaatisi uusi ydinvoimala Loviisaan (samaan paikkaan, johon merikaapelin toista päätä on suunniteltu)?

Uuden jutun kirjoittaminen blogiin on juhlallinen tapaus. Jutulle pitää keksiä otsikko ja leipätekstiäkin tulisi tuottaa mieluusti useamman kappaleen verran. Yhden linkin postittamisen vuoksi ei aina viitsi aloittaa uutta juttua.

Tietysti voisi aina perustaa linkkiblogin, mutta jo yhden blogin pitämisessä on ihan tarpeeksi vaivaa. Ei ole bloggaajalla helppoa.

Viikonloppuna netissä surffaillessani huomasin, että en ole ainoa joka on paininut samojen ongelmien kanssa. Jo pari vuotta sitten Photo Matt kirjoitteli samasta asiasta blogissaan ja kertoi löytäneensä asiaan ratkaisun: asides-linkit.

Asides-linkkien, eli “pikkupostauksien” idea on yksinkertainen. Tehdään kategoria, johon kirjoitetut jutut eivät näykään blogissa suurina ja komeina artikkeleina, vaan sijoittuvat juttujen väliin lyhyiksi linkkivinkeiksi. Niiden yhteydessä ei näytetä otsikkoja, päivämääriä tai kirjoittajan nimiä, vaan pelkkä asia yhdellä rivillä.

Kuten varmaankin jo huomasitkin, Pinserin sivuille ilmestyy tästä eteenpäin tällaisia pikkupostauksia silloin tällöin. Päivitystahtikin muuttunee nyt hieman vilkkaammaksi, kun pienten ajatusten ja linkkivinkkien julkaiseminen on “helpompaa”. Huomatkaapa myös, että jokaisen pikkupostauksen perässä on kommentointilinkki aivan kuten näissä suuremmissakin artikkeleissa. Älkää epäröikö käyttää hyväksenne :-)

Wordpress Codexista löytyy ohjeet sivupohjien muokkaamiseen, jos haluat itsekin aloittaa pikkupostauksien tekemisen.

Viiden vuorokauden sääennuste informatiivisten kuvien kera. Lumen sulamista odotellessa…

Aiemmin jo tunnustauduin Rehupiikles-faniksi. Nytpä huomasin yhtyeen kotisivulta seuraavanlaisen maininnan:

PÄÄSIÄÄSVALAKIALLA on meirän uusi kappale, joka on radiosta kuunneltavissa. Kappaletta ei voi ostaa, mutta kun uusi levy ilmestyy syksyllä, niin siellä se sitte on

Tällaiselle syrämmeltään pohojalaaselle kyseinen levy on tietysti pakko-ostos. Vaan mistä saisin käsiini tämän uuden kappaleen? Ne radioasemat mitä minä kuuntelen tuota tuskin soittavat… enkä millään malttaisi odottaa syksyyn saakka. Jos jollakulla sattuisi olemaan ko. kappale taltioituna, otan mieluusti vastaan kopion (luottamuksella toki). Piiklesit saavat kyllä rahansa heti kun vain sitä suostuvat ottamaan vastaan :-)

Sedis on kirjoittanut kiinnostavan puheenvuoron HS:n juttuun poliitikkojen blogeista. En nyt ota itse HS:n juttuun kantaa. Sen sijaan minua huvittaa melko lailla ajatus poliitikoista bloginpitäjinä, jotka vain haluavat pönkittää rajattomasti omaa valtaansa ilman muita tarkoitusperiä.

Arvatkaapa, miten helppoa on saada useimpia poliitikkoja edes ymmärtämään mikä on blogi, saati että sellaista voisi olla hauskaa ja hyödyllistä pitää vaalien alla. “Ei mulla vaan oo mitään halua kertoa itsestäni mitään” -tyyliset vastaukset ovat jo käyneet tutuiksi vuosien ajan.

“Avoin blogi ei välttämättä tarkoita kaikkein syvimpien tuntojen jatkuvaa kirjaamista”, olen perustellut useaan otteeseen.

“Mutta kun en mä vaan halua pitää sellaista julkista päiväkirjaa”, kuuluu yleensä säkenöivä vastaus.

Olemme vasta nähneet politiikan avatgardistisen kärjen crème-de-la-crèmen huippuyksilöiden bloggaavan, sanokaa mun sanoneen. Vasta kun Tuppuranmäen ja Talviahteenkolun jokainen kunnallispoliitikko alkaa rutiininomaisesti kirjata mietteitään muiden arvioitavaksi, on aika perustaa blogikoulu, jossa kerrotaan mitä saa tehdä ja mitä ei, ja pitääkö kommentit sallia.

Pinserilän lähistöltä löytyy monia hauskoja pistäytymispaikkoja, joista yksi on Vehoniemen automuseo. Hyvien munkkien ja valkosuklaakakun lisäksi museossa on ilmainen autonäyttely, jossa on mukava pistäytyä kameran kanssa.

Tällä kertaa valokuvasin autojen keulakoristeita.

Huhtikuu alkaa lupaavissa merkeissä. Uusi keksintö tuo helpotuksen informaatioähkyyn: The Cure for Information Overload.

[via mab]