Asioita pitkään pohdittuani olen päättänyt äänestää presidentinvaalien toisella kierroksella Tarja Halosta. Molemmilla ehdokkailla on vahvuutensa, mutta mielestäni Halonen on kokonaisuutena ottaen ollut riittävän hyvä presidentti ja ansaitsee toisen kauden. Eikä naisia todellakaan ole johtopaikoilla riittävästi, saati liikaa.
Monen muun tavoin katsoin lauantaina Uutisvuodon. Jäin kyllä ihmettelemään, mitä oli leikattu pois kohdasta, jossa Halonen puhui pienistä värillisistä makkaroista.
Sedikselle: ““Demariviha” on niistä vihoista typerimpiä. Pohjoismaissa, joissa demarit yhdessä useimmiten vasemmiston ja keskustan kanssa ovat maailmansa rakentaneet, menee kaiken kaikkiaan hyvin – sen vakautta ja perustan toimivuutta ei kukaan järkevä ihminen tässä maailmassa kiistä.”
–heh heh..miksiköhän tämä malli ei ole joka paikassa sitten käytössä..sinuna tutustuisin vaikka Peter Elkin kirjoituksiin tässä asiassa..
–perustan toimivuus on jo mm. suurdemari Sailaksen hampaissa ja kritiikin kohteena useastikkin… Matematiikka auttaa tässäkin…nyt luotu *”perusta” ei tule olemaan mahdollinen tulevaisuudessa
–minusta on oikein epäillä tietyn taustan omaavien ihmisten mielipiteitä..vaikka suuret linjat on kaikilla Suomessa varsin yhteneväiset, niin kuten tiedetään..”the devil is in the details” ja “demari on demari vaikka voissa paistais”. Kyllä demareillakin hyviä ideoita on, mutta ne pitää käytäntöön siirtää tarkan valvonnan ja ohjauksen varassa
Riitta: tarkoitinkin sitä, että Halonen ei asian hyväksi ole pannut tikkua ristiin (miolloin edes Halonen otttanut asiaan kantaa puheissaan??)..sitäpaitsi hyvä kilpailikyky ei tarkoita vielä työpaikkoja..ja näiden luomiseksi tarvitaan presidentiltäkin aktiivista otetta. Valtiovierailuilla olevat yritysvaltuuskunnat on tärkeä osa viennin edistämistä..Monessa maassa ja kulttuurissa arvovaltainen käyntikortti toimii nimenomaan oven avaajana ja ylipäätään mahdollistaa maahan pääsyn (jos ei ole aikaisempia kontakteja).
Tätä työtä Halonen ei jaksa tehdä eikä katso sitä tärkeäksi. Ei yritysmaailma ole tästä turhaan nurissut.
Hee, minusta on hauskaa, kun yksi tärkeimmistä argumenteista lähes kaikissa vaalikeskusteluissa on Suomen kilpailukyvyn kehittäminen ja talouskasvun edistäminen – jälkimmäinenhän on utopia, ja kilpailukyky on jo huippuluokkaa. Hyvinvointiyhteiskunnan perusrakenteita (sosiaaliturva jne) puolustava presidentti vaikuttaisi tästä syystä paremmalta. “Mistäs otat rahat, demari!” -tyyppiset kannanotot, joissa korkeatuloiset ikävöivät rahojensa perään ovat absurdeja. Nimenomaan parhaiten tienaavilta voisi verotuloja saada enemmänkin, ainakin pääoma- ja optiotulojen puolelta.
Niinistön huolet ympäristöstä, ilmaston lämpenemisestä ja muistakin kovin vihreistä arvoista järkyttivät, koska en olettanut sellaista häneltä kuulevani. Sauli on tehnyt hyvää työtä aikanaan valtiovarainministerinä, ja tavallaan tuntuisi siltä, että jatkossakin vastaavat työt soveltuisivat hänelle paremmin. Suutari lestissään jne.
—
“Näillä on kuitenkin suurempi merkitys suomalaisten työläisten hyvinvointiin kuin millään globaalihömpötyksellä, jolla yritetään parantaa maailmaa.”
Ylläolevaan Henrikin kommenttiin voisin heittää vastaan, että globaalihömpötyksen ongelmat ovat sellaisia, joista väistämättä ajan myötä tulee myös suomalaisten ongelmia – eikä pelkästään suomalaisten työläisten. Työpaikkojen syntymistäkin pystynee paremmin edistämään pääministerin, tai yritysjohtajan, kuin presidentin pallilta.
Molemmat ehdokkaat ovat ainakin vaalikoneiden mukaan melko varovaisesti vihjanneet siihen suuntaan, että Suomen pitäisi olla hieman huolissaan myös itänaapurimme demokratian kehityksestä. Venäjän ihmisoikeustilanteeseen, vallan keskittymiseen (ja sen kolmijaon rikkoutumiseen), sekä muihin naapurimme ongelmiin tulisi suhtautua avoimemmin. Liika varovaisuus vaikuttaa hyssyttelyltä. Tokihan kyseessä on se, etteivät potentiaaliset valtionpäämies ja -nainen tahdo pilata suhteita heti alkuunsa, mutta toisinaan se vedensilittely sapettaa pahemman kerran.
Toiselle kierrokselle kaksi ehdokasta, eikä kumpikaan oikein sovi minulle; Hautalassahan on muutakin hyvää, kuin kielitaito.
Sori vastauksen jäsentelemättömyyttä, mukava nähdä aiheesta keskustelua muuallakin kuin Unskin vaaliblogissa.
laur: “Niinistön huolet ympäristöstä, ilmaston lämpenemisestä ja muistakin kovin vihreistä arvoista järkyttivät, koska en olettanut sellaista häneltä kuulevani.”
Haloselta ei ole mitään ympäristöön liittyvää kuultu kampanjassakaan. Tärkeimmissä tavoitteissaan hän ei mainitse mitään ympäristöasioihin liittyvää. Tämä on toki hyvin linjassa sen kanssa, etteivät ympäristökysymykset ole Halosen maailmanparannusohjelmaan ennenkään sopineet.
Lisää tästä aiheesta:
http://www.domnik.net/blogi/index.php/2006/01/niinisto-halonen-ja-ymparisto/
Mutta mikä ihme siinä nyt on niin järkyttävää, jos Niinistö on huolestunut ympäristön tilasta ja erityisesti ilmastonmuutoksesta? Ekologia ja ekonomia ovat samaa kantaa, viisas taloudenpito on vain yletettävä myös ympäristökysymyksiin. Blogissaan Niinistö tunnustaa, että on joutunut muuttamaan ajatuksiaan. Kai sitä poliitikollekin sallitaan se, että voi päivittää arvomaailmaansa ja vielä rehellisesti tunnustaakin sen?
Laur: luulisi olevan jo kaikille selvä, että veroasteen kohottaminen ei ole enään mahdollista eli veroalamaisten selkänahalla yhteiskunnan pyöriä ei voi enään pitää pyörimässä. Siitä ikiliikkujasta on puhti loppunut jo aikaa sitten. Verokilpailu, asenteiden muutttuminen yleisestikkin (kuinkas solidaarisia ne paperimiehet ovatkaan..) vievät tältä ajattelulta pohjan. Optioistakin otetaan ilmeisesti jo 70% veroa..ne eivät ole pääomatuloa, vaan menevät ansiotuloverojen mukaan..
Ympäristöstä yms. suuremmista ja isommista aiheista pitää olla huolestunut. Yritinkin tuoda esille sitä, että tässäkin asiassa pitää kulkea sitä KULTAISTA KESKITIETÄ. Haloselta ei löydy innostusta tai aikaa muille asioille,joten siinä mielessä, kuten aikaisemmin kirjoitinkin, hänen maailman kuvansa on vinksahtanut ja siksi hän joutaa pois. Let’s face it: vaikka Haloska käyttäisi ajastaan 200 % näiden hyvien asioiden ajamiseen, ei ne suuremmissa ympyröissä paljon paina. Suomalainen työläinen siinä vain kärsii, kun aikaa ei heille heru yritysmaailman tuen puutteessa.
Olen yrittänyt tuoda esille sitä, että valtionpäämiehen läsnäolo ja tuki on tietyissä yhteyksissä niille yritysjohtajille, jotka ulkomaille suuntaavat, huomattava etu. Esim. läheltä: Ruotsin kuningashuonehan on tämän kyllä käsittänyt..Niiinistö tajuaa pankkimiehenä nämä asiat..Mikä tärkeintä hänellä on EKP:n kautta omakohtaista kokemusta miten isot instituutiot suunnittelevat ja rahoittavat pidempiaikaisia projekteja. Ei se edustaminen ole pelkästään illallisilla istumista, pitää asioista jotain tajutakkin.
Kyse on myös verkostoista, tällainen on jokaisella alalla kunkin alan ihmisellä..
ETC..ETC..
Tulkohan paljon kvirheitä..ei jaksa tarkistaa. Hyvää yötä tältä illalta..:)
No, Niinistön vihreissä arvoissa lähinnä yllätti se, että ne tulivat esiin sopivasti tässä vaalien alla ;) Tutustun aiheeseen (ja annettuun linkkiin) varmasti paremmin vielä huomenna. Ääntänihän en ole vielä ehtinyt antaa.
Paperimiesten soldiaarisuudesta täytynee vielä sanoa se, että ne rahat, jotka paperiteollisuuden lakolla saavutettiin työntekijöille, olivat pois paperiteollisuduen palkanmaksajapuolelta. Paperin puolen neuvottelijalta kysäistiin aiheesta Yleisradion haastattelussa, ja kysymys kuului suurinpiirtein, että eivätkö nämä rahat tulisi parempaan käyttöön vaikkapa lähihoitajien palkankorotuksissa tai muiden matalapalkkaisten alojen puolella. Vastaus (joka muuten taisi olla ihan oikein) toi esille sen, ettei varojen siirto tavallaan tietyn alan työnantajapuolelta toisen alan palkansaajille ole saavutettavissa. Mikäli paperin työntekijät eivät olisi saaneet palkankorotuksiaan, eivät nuo varat varmastikaan olisi päätyneet huonommin palkattujen tileille.
Paska homma, mutta mitäpä tuolle voi. Voipi olla, että itsekin näen asiat kovin mustavalkoisesti, elämänkokemusta kun ei ole niin hirveän pitkältä aikaa. Yötä täältä päin myös, hyviä argumentteja taas :)
Eikös Henrik Lax ollut ehdokkaista se, joka julistautui kieliä taitavaksi. Small talk Putinin kanssa kuulemma sujuisi, ranska jokapäiväisessä käytössä jne. Eikä ruotsin kanssakaan suurempia ongelmia. :)
Keem, Henrik Lax on varmasti myös hyvin kielitaitoinen. Harkitsin häntäkin ensimmäisellä kierroksella, mutta olen eri mieltä Natosta. Mahdollisuudet on mielestäni pidettävä auki, mutta liittyminen ei ole ajankohtaista.
Ihmettelen muuten, miksi Natoon ovat innokkaimmin vaatimassa ne, joilla on eniten menetettävää. Eivätkö juuri nuoret miehet ole vaarassa joutua sotilaskoneeseen, joka kuljettaa heidät tapettavaksi johonkin öljyselkkaukseen Natoon liittymisen myötä?
On hieman nurinkurista, että samaan aikaan kun Suomea tituleerataan maailman kilpailukykyisimmäksi maaksi, yritykset investoivat kilvan ulkomaille (Nokia, Nokian renkaat, paperitehtaat, jne..).
Kun työnteko loppuu Suomesta, loppuu myös hyvinvointi.
Kiitos Suomelle koulutuksesta. Itse harkitsen muuttoa lämpimämpiin maisemiin.
Olenko minä ainoa, jonka mielestä Riitan logiikkaa presidenttiehdokkaiden kielitaitokysymyksessä on vaikea seurata? Yritän tiivistää keskustelun.
Riitta: Halonen puhuu parempaa ruotsia, mikä on entistä parempi syy äänestää häntä.
ripa: Niinistön englanti on parempaa, mikä on tärkeämpää kansainvälisissä yhteyksissä.
Riitta: Ei Niinistön englanti kovin erinomaiselta vaikuttanut.
ripa: Se on kuitenkin parempaa kuin Halosen englanti.
Riitta: Puhtaasti kielitaidon perusteella olisi pitänyt valita Hautala.
Keem: Eikös Lax ollut ehdokkaista kielitaitoisin?
Riitta: Lax on varmasti hyvin kielitaitoinen, mutta olen eri mieltä Natosta.
Summa summarum: Riitan mielestä on olennaista, että ehdokas puhuu hyvää ruotsia. Kun esitetään, että Niinistön englanti on parempaa, ei Riitta suostu vertaamaan sitä Halosen englantiin vaan ensin mollaa sitä sinänsä ja sitten vetää kehiin Hautalan. Kun hänelle huomautetaan, ettei Hautala ollutkaan kielitaitoisin ehdokas, Riitta vetää kehään Naton.
Eli Riitta: Miksi se, että Halonen puhuu parempaa ruotsia, merkitsee, mutta Niinistön parempi englanti ei? Entä miten Hautala ja Nato liittyvät tähän millään lailla?
Niko: varmaankin on vaikea seurata, koska koostit kantani erillisistä kommenteista, jotka olivat vastauksia muiden puheenvuoroihin. Yritän nyt kirjoittaa kielitaitoa koskevat ajatukseni tähän auki, että niitä ei tarvitse tulkita yksittäisistä lauseista.
Minusta kielitaito ei ole presidentin olennaisin taito. Tärkeää on toki tulla ymmärretyksi. Niinistön ruotsi oli niin alakoulutasolla, että herätti jopa minussa, pelkän virkaruotsin taitajassa, huvitusta. Halosen englanti ei herätä ylpeyttä, mutta ei kyllä Niinistönkään.
Presidenttiehdokkaista paras kielitaito on mielestäni Hautalalla. Henrik Laxia myös pidetään hyvin kielitaitoisena. He eivät kuitenkaan ole käytettävissä, kun toisella kierroksella valitaan presidenttiä. Presidenttiä ei myöskään valita pelkästään kielitaidon perusteella. Miksi minun pitäisi mielestäsi vertailla Niinistön englantia ja Halosen ruotsia? Kansainvälisissä tapaamisissa on tulkit, kotimaan kielillä harvemmin.
Ja kyllä, Halonen on minusta parempi ehdokas kuin Niinistö. Myös sen takia, että hänen ruotsinsa on parempaa, mutta erityisesti muista syistä.
Tässäkin keskustelussa paistaa taas läpi se, että ehdokas on valittu jo 20 vuotta sitten ja nyt valitaan perustelut.
Tomi, mitäs Halonen ja Niinistö tekivätkään 20 vuotta sitten? Muistini ei valitettavasti ulotu niin kauas. :-) Olen kuitenkin satavarma, että presidenttiehdokkaita eivät olleet.
Kirjoitit aiemmin:
“On hieman nurinkurista, että samaan aikaan kun Suomea tituleerataan maailman kilpailukykyisimmäksi maaksi, yritykset investoivat kilvan ulkomaille (Nokia, Nokian renkaat, paperitehtaat, jne..).”
Johtuisiko se siitä, että suurille yrityksille ei mikään riitä? Suomalaisten yritysten kilpailukyky perustuu yhteiskunnan varoilla pitkälle koulutettuun työvoimaan. Veroja ei kuitenkaan haluta maksaa, jotta väkeä voisi kouluttaa jatkossakin.
Suuri osa ihmisistä tuntuu äänestävän puoluetta. Sitä hain takaa.
Ehkä tosiaan ahneus saa aikaan investoinnit ulkomaille. Onko ahneita sitten yritykset, kuluttajat vai molemmat. Tällä hetkellä kuluttajat eivät kiinnitä niin paljon huomiota valmistuksen eettisyyteen, etteikö ulkomaille investointi kannattaisi. Tosin en oikein osaa nähdä epäeettisenä kehityksenä työpaikkojen lisääntymistä köyhissä maissa.
Olisi lohduttavaa, jos koulutus takaisi niin tehokkaan tuotannon, että Suomi pärjäisi sillä. Itse olen hieman skeptinen tämän suhteen. Uskoisin kännyköitä koottavan ilman peruskouluakin.
Yritysten logiikka on niin yksinkertaista, että sitä, ja siten tuotetaan kuin ostetaan. Itse koen aina äänestäväni, kun ostan jotain. Toivottavasti ihmisten kulutustottumukset muuttuvat ajan myötä. Pelkäänpä vain, että kansainvälistyvillä markkinoilla ei riitä että suomalaiset suosisivat suomalaista. Voimme olla yksi globalisaation häviäjistä.
Taas Tomi,
anteeksi kyynisyyteni, mutta en usko suomalaisten suuryritysten siirtävän tuotantoaan kehittyviin maihin lisätäkseen köyhien työpaikkoja. Luulenpa melkein, että tarkoitus on välttyä maksamasta veroja, työnantajamaksuja ja minimipalkkoja. Minulla ei ole vaikeuksia nähdä hallitsematonta globalisaatiota epäeettisenä kehityksenä.
Olisi riemullista jos uudet kännykät syntyisivät kokoonpanolinjoilla. Ensin ne kuitenkin pitää suunnitella, eikä se suju peruskoulupohjalta.
Yritysten logiikka on yksinkertaista: tehdä voittoa. Sitä me haluamme yritysten tekevänkin. Sen sijaan presidentin on ajateltava asiaa muutenkin kuin yritysmaailman etujen kannalta. Hänen on ajettava kansalaisten, ei pelkästään yritysten etuja. Siihen suuryritykset kykenevät mainiosti itse edusmiehineen.
Kanssasi olen samaa mieltä siitä, että kuluttajien ostopäätökset ovat erittäin tärkeitä.
Itse kääntäisin asian niin, että onko Halonen tosiaan tehnyt virkakautensa aikana (ja aiemmin hyviä asioita) ?
Luin yhden jutun netistä. Luin myös, että mm. Suomen Tietotoimisto on asiasta tietoinen.
Nyt kysynkin, että onko mm. seuraavalla keskustelupalstalla käytävä keskustelu todellakin totta?
http://netlari.econnection.fi/forum/forum.php?viesti=114307&sana=
Lisäksi luin Hesarin keskusteluista, että presidentti Halosta ja ministeri Mönkärettä vastaan on jätetty tutkimuspyyntö koskien 1.1.2006 voimaan astunutta HE 47/2005??? Joka koskee jotain tapaturmalakia…? Käsittääkseni mikäli tutkimuspyyntö koskee lakeja, niin mm. koko eduskuntahan on myös syyllisiä ko. asiaan.
Itselleni olisi tärkeää saada asiaan varmistus, koska olen käsittänyt ja luottanut siihen, että Halonen on ihmisoikeuksien edistäjä ja puolustaja.
Sedis, hei haloo! Se että kilpailukyvyn missikisat on sovittu Suomelle Halosen aikana ei tarkoita että se kilpailukyky olisi rakennettu tuona aikana. Ei valtio sentään ihan niiin nopeatempoisesti muutu. Halosen mokat näkyvät oletettavasti vasta seuraavan vuosikymmenen aikana ;) Joskaan en usko että arvoisa presidenttimme on rajallisella vallallaan kehitystä onnistunut pilaamaankaan: tyhjän panttinahan hän on pallilla vuotensa viettänyt.
On muuten aika väsynyttä ujuttaa ehdokasta parjaavia huhuja asiallisen tekstin sekaan tyylillä: “Luin tämä juorun keskustelupalstalta, voisiko joku kommentoida onko se totta”. Samanlaista on nähty muissa vaaliblogeissa ja -keskusteluissa jo pidempään.
Joten ville_rr ja kaltaisensa voisivat yrittää välillä jotain uusia temppuja.
Riitta: Ei yritykset tosiaankaan ulkomaille tuotantoaan siirrä siksi, että sinne köyhille työpaikoja vievät.
Markkinatalous on rankkaa. Elämä on taistelua..:). Meidän olisi pikku hiljaa herättävä siihen, että näitä pelisääntöjä ei ole kirjoitettu täällä eikä niissä oteta huomioon meidän näkemyksiämme siitä, mikä on oikeudenmukaista etc.
Suomi pärjää tässä taistelussa tai sitten ei. Minä valitsisin johtopaikoille seillaisia ihmisä,jotka tajuavat nämä pelisäännöt. Eikös joku pressa aikoinaan jo sanonut, että ” kaiken viisauden alku on tosiasoiden tunnustaminen”. Halosella ei näistä pelisäännöistä ole hajuakaan. Tuomioja on toinen tohelo. Lipposella on näkemystä, mutta hänkin on tällä hetkellä pressapelin vanki. And don’t get me started.. (SAK)
Esim. Ollila on isänmaan asialla kun hän varoittaa, että nämä pelisäännöst voivat johtaa Suomen kannalta ikäviin seurauksiin, jos niiden asettamiin vaatimuksiin ei vastata.
Niinistö on siis oikeasti myös Työväen presidentti.
Riitta hyvä! Tuntuu nyt siltä, että koitat väkisin puolustaa näissä kommenteissasi kantaasi Halosen puolesta. Olet havainnut ensi kommenttisi jälkeen, että Sauli Niinistö onkin ihan hyvä ja varteenotettava ehdokas. Haluaisit sittenkin äänestää häntä (3). Kannattaa kuitenkin muistaa, että äänestyskopissa jokainen on YKSIN. Siellä voi ilmaista vielä todellisen itsenäisen mielipiteensä huolimatta siitä, mitä on julkisesti sanonut. Kukaan ei sinua syytä, kun muutat äänestyskopissa kantasi Sauli Niinistön tukijaksi.