Terveisiä teknologiautopiasta

Kirjoittaja Sami, 25.5.2002

Kun olin nuori nörtti, yhtenä unelmanani oli se, että joskus asuisin talossa jossa on oma puutarha ja siellä nettiyhteys, joka ulottuu kaikkialle. Nyt tavoite on saavutettu: tämä historiallinen juttu on kirjoitettu puutarhatuolista langattoman verkkoyhteyden päästä. Tuntuuko nyt erilaiselta?

Aurinko paistaa niin kirkkaasti, että näytöstä ei tahdo saada selvää ja ampiaiset kiertelevät näppäimistön ympärillä pahaenteisesti. Internetiin uppoutuminen keskellä kaunista kesäpäivää tuntuu jotenkin hupsulta. Mutta olen omalta osaltani toteuttamassa langatonta tulevaisuutta.

Langaton verkko kotona ei ole enää kovin uusi asia. Sisätiloissa se on ehtinyt mullistaa työskentelymme totaalisesti. Työhuone pöytätietokoneineen on liki käyttämätön ja sen sijaan kannamme läppärimme sinne, missä sillä hetkellä työskentely maistuu mukavimmalta. Oma suosikkipaikkani on kulmasohvan nurkkauksessa.

Tämähän on sitä, mitä teknologiavisiot tarjoavat: olemme kytkeytyneenä verkkoon aina ja kaikkialla. Teknologian viimeisimmät taikasanat, Bluetooth, GPRS ja WLAN, takaavat sen, että mahdollisuuksia riittää. Terveisiä teknologiautopiasta.

Utopiassa eläminen ei ole kuitenkaan niin sujuvaa ja seksikästä kuin visioista voisi käsittää. Nykyiset laitteet ovat joko isoja tai kömpelöitä, kuten tämä sylissäni makaava kuumana hehkuva Dell-niminen kivenmurikka, tai sitten näppärän kokoisia mutta käytettävyydeltään kankeita, kuten taskussani piileskelevä Ericsson. Langattomat sovellukset tekstiviesti- ja WAP-palveluineen ovat vielä haileita varjoja siitä mitä ne voisivat olla. Erilaisten ohjelmistojen käyttö painuu usein virittelyn ja säätämisen puolelle, josta itse toki nörttinä nautin suunnattomasti, mutta joka monille muille tuntuu yhtä hauskalta kuin kivireen vetäminen.

Joskus teknologiautopiassa törmää ns. Wow-kokemukseen, eli huomaa tekevänsä jotain ihan uudenlaista ja hauskaa. Viime vuosilta mieleen on jäänyt mm. seuraavia:

Hauskaa webcamien kanssa

Firman bileissä mukana oli pieni webcamilla varustettu kannettava. Laite tallensi näkemäänsä kovalevylle illan mittaan. Illan ja yön aikana tallennetuista kuvista riitti riemua vielä pitkäksi ajaksi tulevaisuuteen.

Samanlainen yhdistelmä oli käytössä messuosastolla. Tällä kertaa käytössä oli langaton verkkoyhteys, jonka kautta osaston tunnelmia jaettiin streamina reaaliajassa toimistolle jääneille kavereille. Yhteydenpito ja kannustus tapahtui samaan aikaan ircin yli.

Irkkausta missä tahansa, koska tahansa

Tylsät junamatkat muuttuvat mukavammiksi kun koneella on auki irc-yhteys. Lohtua junamatkan pieniin draamoihin (edessäistuva laskee tuolinsa selkänojan syliisi, rasittavat lapset huutavat ja riehuvat) tuo se, että niistä voi whinettää kavereille.

Mikan klassiset irkkiraportit maailmanympärimatkalta pienentävät maapalloa omalta osaltaan. Irkin ohella tunnelmia välittivät myös tekstiviestit ja sähköpostiraportit.

Eesaun tekemä irkkauksen nopeusennätys (vajaa 200 km/h saksalaisella autobahnilla) on myös legenda.

Valokuvia liki reaaliajassa

Digitaalikameran, läppärin ja kameran avulla matkatunnelmien raportointi muuttuu ihan toisenlaiseksi. Postikortteja ei enää tarvita, kun voit ikuistaa maisemat verkkoon ja leuhkia ircissä matkafiiliksillä toisella puolellla maapalloa toimistossa istuville kavereillesi.

Myös bileraportit saavat uudenlaista tunnelmaa kun kotona istuvat kaverit voivat katsella tunnelmia lähestulkoon reaaliajassa.

Uutisvirran uudelleenjärjestely

Ensin oli puoli yhdeksän uutiset, josta katsottiin mitä päivän aikana oli tapahtunut. Sitten tuli lisää uutislähetyksiä ja uutiskanavia, joista uutisia tuli joka tasatunti. Kun ostin lopultakin uuden television, siinä tuli mukana teksti-tv.

Netin uutispalvelut ja teksti-tv pitivät huolen siitä, että uutislähetyksiä ei tarvinnut odottaa enää ollenkaan. Sittemmin tilasin kännykkääni Alexpressin uutispalvelun, jolloin uutisia ei tarvinnut enää etsiä vaan ne löysivät minut. Push-mediaa parhaimmillaan.

Tarinoita riittää, ja mukana eivät ole edes ne joita nykyään pitää jo itsestäänselvyyksinä: kännyköiden tuoma liikkumisen vapaus, työntekomahdollisuudet missä tahansa jne.

Tässä vaiheessa iho alkaa kuitenkin punoittaa uhkaavasti, joten postitan jutun, laitan läppärin kiinni ja pakenen varjoon…

    Jutussa “Terveisiä teknologiautopiasta” on yksi kommentti:

Kirjoita kommentti


Tämä linkki on ansa roskapostittajille.